FSAI:n johtajana Dr. Sarudzai Mutana-Simango vastaa instituutin strategisesta suunnasta ja toiminnasta sekä yhteistyön vahvistamisesta Suomen ja eteläisen Afrikan välillä. Yli 17 vuoden johtamiskokemuksellaan korkeakoulutuksessa hän tuo rooliinsa syvää asiantuntemusta ja intohimon vahvistaa vuoropuhelua ja yhteistyötä eri aloilla – koulutuksessa, tieteessä, kulttuurissa ja liiketoiminnassa. Hän uskoo, että kumppanuus, tutkimuksesta kumpuavat innovaatiot sekä teknologian ja yhteisöjen kehittäminen avaavat tietä uudelle aikakaudelle eteläisessä Afrikassa.
Mikä sai sinut mukaan Instituutin toimintaan?
Minua innostaa mahdollisuus vahvistaa yhteistyötä eteläisen Afrikan ja Suomen välillä tieteen, kulttuurin, koulutuksen ja liiketoiminnan aloilla. Koska olen syntynyt ja saanut koulutukseni eteläisessä Afrikassa, arvostan alueen moninaisia kulttuurisia, tieteellisiä, koulutuksellisia ja taloudellisia pyrkimyksiä. Haluan edistää alueen kehitystavoitteita rakentamalla siltoja molemminpuoliselle yhteistyölle. Tämä tehtävä tarjoaa minulle ainutlaatuisen tilaisuuden syventää yhteistyötä suomalaisten toimijoiden ja eteläisen Afrikan maiden välillä – ja siten osallistua sekä Suomen että eteläisen Afrikan kehitystavoitteisiin.
Mihin haluat erityisesti keskittyä uudessa roolissasi?
FSAI:n johtajana tärkein päämääräni on instituutin strategisen suunnan määrittely. Minusta on tärkeää rakentaa hyvä ja myönteinen organisaatiokulttuuri tukemalla yhteistyöhön perustuvaa tiimihenkeä. Selkeä viestintä niin tiimin jäsenten kesken kuin sidosryhmien kanssa on yksi keskeisistä tavoitteistani. Kehitän myös strategisia kumppanuuksia koulutuksen, tieteen, kulttuurin ja liiketoiminnan toimijoiden kanssa Suomessa ja eteläisessä Afrikassa, tavoitteena tunnistaa ja luoda uusia yhteistyömuotoja ja niiden kautta yhteistä hyötyä.
Mitä kulttuurienvälinen yhteistyö tai yhteistyö eteläisen Afrikan kanssa merkitsee sinulle henkilökohtaisesti?
Minulle kulttuurienvälinen yhteistyö näyttäytyy monivaiheisena prosessina, jossa ollaan vuorovaikutuksessa ja opitaan vastavuoroisesti. Se edellyttää eteläisen Afrikan monien kulttuurien tunnistamista, arvostamista ja niiden kanssa toimimista yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämä vaatii syvempää kulttuuristen vivahteiden ymmärrystä – ei vain perinteiden tarkkailua, vaan myös arvojen, uskomusten ja näkökulmien sisäistämistä. Onnistunut kulttuurienvälinen yhteistyö perustuu keskinäiseen kunnioitukseen ja empatiaan sekä Ubuntun soveltamiseen – filosofiaan, joka korostaa yhteisön merkitystä ja keskinäistä riippuvuutta. Omassa työssäni tämä tarkoittaa osaamisen siirron ja jakamisen muotojen tunnistamista ja yhteisymmärryksen rakentamista, jotka edistävät molemminpuolisesti hyödyllistä kestävää kehitystä sekä alueellista että kansainvälistä integraatiota.
Mikä on suosikkitapasi rentoutua työpäivän jälkeen?
Rentoudun leipomalla. Pidän sitä mielelle rauhoittavana toimintana, sillä se edellyttää keskittymistä ja läsnäoloa hetkessä. Leipominen tarjoaa mahdollisuuden luovuuden ilmaisemiseen ja tuo tunteen aikaansaamisesta ja osaamisesta. Tarkkojen mittojen ja täsmällisten menetelmien noudattaminen vie huomion pois kielteisistä ajatuksista ja vähentää stressihormonien vaikutusta. Vastaleivotun tuoksu puolestaan syventää rentoutumisen tunnetta.
Jos voisit suositella yhtä kirjaa, elokuvaa tai paikkaa, mikä se olisi ja miksi?
Suosittelen lämpimästi Carol S. Dweckin (PhD) kirjaa Mindset: The New Psychology of Success. Kirjoittaja osoittaa, että menestys ei riipu ensisijaisesti älykkyydestä, vaan yksilön ajattelutavasta. Kasvuun suuntautunut ajattelutapa toimii henkilökohtaisena pääomana, joka vahvistaa resilienssiä ja lisää tyytyväisyyden tunnetta. Kasvua korostavat ihmiset näkevät haasteet ja epäonnistumiset oppimismahdollisuuksina, ottavat mielellään vastaan rakentavaa palautetta ja etsivät jatkuvasti uusia tapoja kehittyä.
